miksi meidän maailmankuvamme
on nykyisin niin rationaalinen
hyväksikäyttävä ja pirstoutunut?
me olemme kaventaneet
käsityksemme todellisuudesta
ja leikanneet siitä ulottuvuuksia pois
onneksi on taiteen lajeja
kuten maaginen realismi
jossa poislähteneet ovat läsnä arkielämässä
kun katson aurinkoa
jota planeettamme kiertää
tai taivaalla lentävää lintua
näen kaiken mystisenä ihmeenä
näen kauneutta
arkipäivän runoutta
ja ihmettelen miten tähän kaikkeen
voi ylipäätään suhtautua muuten kuin
rakkaudella