Kun aamulla heräämme,

uni jota pidimme hetkisen todellisena,

muuttuu meille uneksi;

ja kun nukahdamme,

päivän tapahtuvat ovat meille nyt unta,

jota näimme.

Kun kehomme kuolee,

elämän tapahtumat muuttuvat meille uneksi,

jota pidimme kerran totena.

Ja kun synnymme uudelleen,

taivasmaailma iloineen ja suruineen,

on meille enää vain unta.

Mutta kun heräämme tästä kaikesta,

puhdas tietoisuus ei ole unta,

se on todellisuutta,

sanoinkuvaamatonta ykseyden kauneutta

ja pulppuavaa autuutta.

Rakas ystäväni,

lopulta vain rakkaus on totta.

– Taavi Kassila