Vaikka pilvet peittäisivät taivaan,

aurinko paistaa silti,

vaikka lumi piilottaisi maan,

silmut odottavat silti hetkeä,

jolloin puhjeta kukkaan,

vaikka vesi tuntuisi kylmältä,

jossakin pulppuavat kuumat lähteet,

vaikka talvimyrsky riehuisi ympärillämme,

jossakin huojuvat palmut rannalla

ja lämpimät laineet koskettavat varpaitasi.

Vaikka tuntuisi ettei elämässäsi olisi suloisuutta,

rakkaus odottaa silti sydämesi syvimmässä

saadakseen ilmetä,

sillä rakkaus on meidän syvin olemuksemme.

Miksi emme eläisi rakkauden virrassa,

niin kuin valkopääkotka,

jota aurinko ja tuuli kuljettavat

rannan tuntumassa?

– Taavi Kassila