Jo pyrkiminen on arvokasta taavikassila / 19.7.2017 Elämä muistutti minua siitä, että eräänä päivänä kehoni makaa elottomana. Mikä olisi suurin unelma minkä haluaisin saavuttaa ennen sitä? Puhdas tietoisuus, haluaisin sulautua rakkauden alkulähteeseen, haluaisin jakaa ihmisille ja eläimille pyyteetöntä rakkautta, sanoinkuvaamatonta rauhaa. Sen tähden lähden jälleen hänen luokseen, joka elää tuossa tietoisuudentilassa tehdäkseni henkisiä harjoituksia, laulaakseni Hänen ylistystään ja tehdäkseni hyviä tekoja. En tiedä toteutuuko unelmani, mutta jo yrittäminen on jaloa ja jokainen askel valon suuntaan on merkityksellinen ja auttaa ympäristöämme. – Taavi Kassila Jaa tämä:TwitterFacebookTulostaSähköpostitse