’Maailma’ rakentuu ’maasta’ ja ’ilmasta’,
maa edustaa ainetta
ja ilma henkeä.
Aineellisuuden ylikorostus
on johtanut ihmiskunnan materialismiin
ja henkiset asiat ovat unohtuneet.
Toisaalta henkisiä asioitakaan ei voi liioitella,
sillä se johtaa siihen että aineelliset asiat ovat retuperällä
tai että kiihkoilemme yhden uskonnon nimissä.
Niinpä tarvitaan aineellisuuden ja henkisyyden
välistä tasapainoa,
se saavutetaan kun olemme avarakatseisia
ja suvaitsevaisia,
kun ymmärrämme että henkisyys
tarkoittaa sitä että elämme arkielämää viisaasti
ja viisas elämäntapa
meidän tulee saavuttaa sekä yksilöinä
että ihmiskuntana.