Koska minä rakastuin Jumalaan,

oliko se poikasena,

kun näin Hänet unessa,

suurena valona portaiden päässä?

Vai oliko se silloin,

kun kuulin ensi kertaa Buddhasta,

joka istui kaksi päivää puun alla?

Vai silloin kun opettaja kertoi Jeesuksesta,

joka käveli opetuslastensa kanssa

puhuen heille Isästä?

Tai kenties se oli silloin,

kun korvani tavoittivat sanat,

jotka kertoivat Sokratesta,

jota Delfoin oraakkeli kutsui ihmisistä viisaimmaksi.

Tai kenties se oli silloin,

kun joogi antoi minulle mantran,

että voisin mietiskellä Jumalaa.

Tai kenties rakkauteni alkoi jo kauan sitten,

niin kauan sitten ettei muistini kanna

niin monen elämän taakse.

Mutta niin kuin rakastuneet yleensä,

olen kosinut Häntä,

sillä haluaisin mennä naimisiin rakastettuni kanssa.

– Taavi Kassila