Menetetyn lapsuuden suru

images

Ystäväni isä kuoli,
hän ei niinkään sure isän poissaoloa,
sillä isä oli aina poissa,
henkisesti tai fyysisesti.
Niinpä ystäväni suree menetettyä lapsuutta.
Siitä hänelle syvä osanottoni
ja toivotus meille isille ja äideille:
olkaamme lapsillemme läsnä,
rakastavina ja myötätuntoisina.
Nöyrä kiitos että olen saanut olla
siinä roolissa ja yhä saan.

– Taavi Kassila

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s