Kun me rakastumme,

rakkautemme kohde on yksi henkilö,

mikä on kaunista,

sillä siten rakkautemme säilyy puhtaana,

mutta on olemassa toisenlainenkin rakkaus,

joka kohdistuu moneen,

sitä kutsutaan lähimmäisenrakkaudeksi

tai universaaliksi rakkaudeksi

ja sekin on sanomattoman kaunista.

Myös lastensa rakastaminen

on hyvin, hyvin tärkeää,

ystävistä ja sukulaisista puhumattakaan.

Sitten on olemassa vielä rakkaus,

joka kohdistuu Yhteen,

joka läpäisee kaiken

ja se on rakkauksista suurin

ja kaunein,

sillä silloin rakkautemme ulottuu

koko luomakuntaan,

luontoon, eläimiin, ihmisiin ja jumaliin.

Tällä tavoin me kiipeämme rakkauden

portaita yhä ylemmäksi,

ja sydämemme laajenee laajenemistaan.

• Taavi Kassila