Hän sanoi, että ei todellisuutta tarvitse kokea harhana, minä vastasin, että todellisuutta ei tarvitse pitää harhana, sen sijaan käsityksemme todellisuudesta on harhaa, se sulkee Jumalallisen kokemusmaailmamme ulkopuolelle ja niin me ryhdymme ajattelemaan, että vain aistien kohteet ovat totta, mutta aistien kohteet muuttuvat kaiken aikaa, ne rikkoontuvat, sairastuvat, pettävät,
jättävät ja kuolevat pois,
siksi niihin takertuminen tuottaa kärsimystä.
Kun puhdistamme mielemme
ja vapaudumme takertuneisuudesta,
saamme elää jumalallisessa tietoisuudessa,
joka on ylitsevuotavaa autuutta
ja jumalallista rakkautta,
kaikki muu on harhaa.