Kuusi viikkoa iskiaskipuja
kulminoitui siihen etten olen voinut nukkua
kuin sikiöasennossa vasemmalla kyljellä
ja se taas aiheutti sen että olen herännyt
kovaan kipuun useita kertoja yössä,
kun oikea kylki on ollut spastisessa jumissa.
Tänä aamuna kävin vatsalleni siitä huolimatta,
että oikea kylki nilkkaan asti liekehti tuskassa,
suostuin polttavaan kipuun
ja ihme tapahtui: se alkoi sulaa
ja puolisen tuntia myöhemmin kipu oli lähes kadonnut.
Tästä innostuneena ryhdyin joogaamaan
spastisia lukkoja auki.
Ongelma ei ole vielä voitettu,
mutta jonkinlainen läpimurto on tapahtunut,
minussa syntyi ajatus,
että ehkä tämä on universaali laki:
kun emme pakene tuskaa,
se sulaa pois
ja tilalle tulee riemu ja helpotus.