Maya, harha on päihdyttävän juoman kaltainen,

se lahjoittaa meille nousuhumalan euforian,

mutta jättää jälkeensä laskuhumalan tuskan.

Maalliset kohteet hurmaavat

mutta ne ovat luonteeltaan pysymättömiä,

niin kuin kangastukset erämaassa,

ne vierailevat luonamme hetken ja jättävät sitten meidät;

sellaisia ovat valta, omaisuus, maine, ihmissuhteet ja nuoruus.

Viipyessään luonamme ne tuntuvat todellisilta,

mutta poistuttuaan ne muuttuvat uneksi,

jota kerran näimme.

Silti elämässä jokin on ja pysyy,

vaikka maailmankaikkeudet vetäytyisivät kasaan,

Itse Olemassaolo säilyy.

Ken löytää Sen,

hän vapautuu harhasta,

siunattu on hän,

sillä hän saa elää autuuden valossa.

– Taavi Kassila