Jos haluamme tutkia meren olemusta,
meidän tulee sukeltaa pinnan alle.
Jos haluamme tuntea elämän syvimmän olemuksen,
meidän tulee katsoa aineen verhon tuolle puolen.
Tämän me voimme tehdä
hiljentymällä ja keskittymällä,
sillä meidän ydinolemuksemme
ei ole aineellinen.
Ajatukset ovat muistikuvia
aineellisesta maailmasta,
niinpä vasta kun hiljennämme mielen
me astumme puhtaan hengen maailmaan.
Sieltä löydämme olemassaolon alkulähteen,
tajunnallisen yhtenäiskentän,
josta käsin kaikki syntyy,
kaikkea ohjataan ja jonne kaikki palaa.
Ja tästä lähteestä nousevat
autuus ja rakkaus.

– Taavi Kassila