Jos minua pyydettäisiin perustelemaan, miksi rakkaus tuo onnellisuuden, sanoisin että koska viha tuo kärsimyksen, vihaaminen on itsensä rankaisemista, niin kuin muutkin kielteiset tunteet, mustasukkaisuus, kateus, ylpeys, ahneus ja pelko ovat kärsimyksellisiä tunnetiloja. Niinpä on viisasta rakastaa. Takertuminen taas tuo muassaan kärsimyksen, maallisessa rakkaudessa takertuminen on usein sivutuote, mutta se ei itsessään ole rakkautta. Tämän johdosta…
he ihmettelevät mitä valaistuminen on se on tietämättömyyden poissaoloa tila jossa itsekeskeistä minuutta ei ole jossa seitsemän kuolemansyntiä loistavat poissaolollaan jossa mielenmyrkyt ovat kadonneet jossa mieli on tahraton ja tietoisuus loistaa puhtaana se on jumalallista rakkautta korkeinta viisautta ja autuuden täyttymys tässä tilassa ei voi sanoa että minä rakastan sinua vaan että minä olen rakkaus…
Rakas ystäväni, oletko kuullut onnen maksimoinnista? Tässä resepti: elä terveesti ja harjoita liikuntaa, seuraa sydämesi ääntä ja tee työtä jota rakastat ja rakasta mitä teet ja muista myös levätä riittävästi. Kun olet yksin, mietiskele Jumalaa ja kun olet seurassa, nauti läheisyydestä. Kun elämä tuo muutoksia, harjoita mielen joogaa ja sopeudu notkeasti uuteen tilanteeseen. Ole luova…
Kun heräsin, makoilin sängyssäni ja ajattelin rakkautta, ihmisen rakkauden suhteellisuutta ja Jumalan rakkauden absoluuttisuutta. Kummassakin tapauksessa rakastettu haluaa vetää meidät lähelleen ja kumpaankin rakkauden muotoon liittyy onnen tunteita ja eron tuskaa. Mutta kun saamme kokea Jumalan rakkauden, me sulaudumme onnen valtamereen. Ystäväni, oletko saanut kokea tämän rakkauksista suurimman? – Taavi Kassila
Aine ja henki eivät ole toisistaan erillisiä, vaan saman liukumon ääripäitä, väliin mahtuu suuri määrä eritaajuuksilla värähteleviä energioita. Aine ei synnytä henkeä vaan henki synnyttää aineen. Aine on hengen valkokankaalle projisoitu energeettinen kuvajainen, jonka aistimme näyttävät meille aineellisena. Ken oivaltaa puhtaan tietoisuuden itsessään, vapautuu takertumasta aineellisiin kuvajaisiin, hän saavuttaa kuolemattomuuden, tilan joka tunnetaan autuus-rakkauden ehtymättömänä…
Haluatko tietää tien onneen? Tee joku tänään onnelliseksi, hän voi olla aikuinen tai lapsi, nuori tai vanhus, taikka eläin, mutta nähdessäsi hänet onnellisena, aito onnellisuus lisääntyy sinussa. Ja huomatessasi että tämä toimii tee näin joka päivä, ja elät onnellisen elämän. – Taavi Kassila
Minä kuolen, tämä yksinkertainen oivallus saa minut tuntemaan, että minun täytyy saavuttaa valaistuminen. Saatat kysyä mitä valaistuminen on. Se on onnen täyttymys, kirkkaudessa elämistä, Jumalan näkemistä aina ja kaikkialla. Valaistuminen on pyyteettömän rakkauden täyttymys, se on sanojen tuolla puolen olevaa onnen hurmiota. Kysyin kokeneelta etsijältä, mikä on nopein tie valaistumiseen, hän sanoi: ’Mantra’. Siksi toistan…
Jos teemme toisille pahaa, me itse joudumme kärsimään. Jos teemme toisille hyvää, me saamme iloita. Jos ihmiset ymmärtäisivät tämän yksinkertaisen totuuden ja eläisivät tämän todeksi elämässään, maailma kokisi historiansa suurimman vallankumouksen. Minä rukoilen sydämeni pohjasta, että tämä yksinkertainen oivallus kirkastaisi ihmisten sydämen. – Taavi Kassila
Paljonko saamme elämältä riippuu siitä paljonko annamme toisille. Kukaan ei kuolinvuoteellaan mieti, paljonko vietti aikaa työpaikallaan vaan sitä paljonko rakasti läheisiään, oli heidän kanssaan ja auttoi heitä. Elämä ei ole menneisyydessä eikä tulevaisuudessa, se on tässä ja nyt ja kun teemme tästä hetkestä kauniin itsellemme ja muille, löydämme onnen avaimet. – Taavi Kassila
Yön pimeydessä me saatamme luulla kiveä karhuksi ja postilaatikkoa asemieheksi emmekä me tiedä mihin suuntaan kulkea, mutta kun aurinko nousee, me näemme kiven kivenä ja karhun karhuna ja osaamme suunnistaa maastossa. Ollessamme tietämättömyyden vallassa, me emme ymmärrä elämän lainalaisuuksia oikein, me unohdamme että vihollinen ei ole ulkopuolellamme vaan sitäpuolellamme ja että se mitä me teemme…
Taavi Kassila 