Joogit sanovat että me elämme valveunesssa, toisin sanoen olemme hereillä mutta silti unessa. Mitä tällä tarkoitetaan? Kun nukumme, elämme unien maailmassa, kun heräämme, elämme edelleen mielen luomassa unessa, mielemme jatkaa erilaisten mielentilojen projisointia. Mitä olisi näin ollen valvetila? Valvetilassa näemme jumalallisen tietoisuuden, joka läpäisee kaiken, ihmiset, eläimet ja kasvit, tässä tilassa ilmenee myötätunnon korkein muoto,…
Kun aamun usva haihtui ja aurinko tuli esille, ajattelin että aurinko vastaa sielun valoa ja pilvet mielen kielteisiä ominaisuuksia ja rajumyrsky taas vastaa vihastumista. Henkisillä harjoituksilla ja hyvillä teoilla, pilvet väistyvät ja sielun aurinko tulee esille. Myös järven pinnan ja mielen välillä on vastaavuus, aallot estävät meitä näkemästä pohjaa, mutta kun järvi tyyntyy, järven pohja…
Ken ei opi, on kuollut ja ken ei rakasta, hän ei elä, mutta ken osaa kuolla, hän osaa elää. Ken kuolee eiliselle, löytää nykyhetken suloisuuden, ja ken kuolee tulevaisuudelle, elää ikuisessa nykyhetkessä. Kenessä itsekkyys kuolee, hän löytää Itsensä. Ken taas kuolee maailmalle, hän löytää jumalallisen niityn, sillä kuolema on syntymistä ja rakkaudessa minä kuolen ja…
Olemme kukkia Jumalan puutarhassa, osa meistä on nupullaan, toiset puolittain avoinna, muutamat harvat täydessä kukoistuksessa lahjoittaen maailmalle kauneutensa ja suloisen tuoksunsa. Jumalan armon valo loistaa aina, mutta jos pitäydymme nuppumme suojissa, emme voi syyttää siitä aurinkoa, aurinko ei pakota meitä avautumaan, se antaa meille mahdollisuuden ja kun olemme kypsiä, avautuminen tapahtuu; tunsimme ennen vain nupun…
Oppilas jolla on ego tarvitsee opettajan jolla egoa ei ole, opettaja tietää että oppilas on jumalallinen, mutta oppilas ei tätä koe todeksi. Jos oppilas ajattelee ’minä tiedän’, tuo ajatus nousee egosta eikä hän voi edistyä. Kun oppilas tulee tietoiseksi tietämättömyydestään, nöyryys hänessä sarastaa ja hänen egonsa alkaa pienentyä. Mestari tietää miten egon tahrat poistetaan ja…
Niin kauan kuin meillä on ego, meidän tulee hyväksyä Korkeamman Voiman olemassaolo. Kun egomme katoaa, erillisyyttä ei enää ole. Siihen asti hyvä mantra on, Tapahtukoon Sinun tahtosi. Tätä kun toistaa ajatuksella, tapahtuu antautuminen, sen hyväksyminen mitä emme voi muuttaa, ja tämän myötä tulee rauha. Sitten voimme muuttaa sen, mikä on muutettavissa. – Taavi Kassila
Vain valaistunut pyhimys kykenee täydellisesti epäitsekkääseen tekoon, mutta tämä ei tarkoita, että meidän tavallisten ihmisten ei tulisi tehdä hyviä tekoja sillä perusteella että teoissamme on kuitenkin itsekäs juonne. Tämä on sama kuin sanoisimme, ettei kannata keittää vettä kun se ei heti kiehu. Jokainen hyvä teko puhdistaa meidän mieltämme; tällä tavoin me kehitymme ja näin teoistamme…
Jos sanomme mestarin olevan sisällämme, on tärkeää muistaa että hän on aina egomme ulkopuolella. Jos meillä ei ole fyysistä mestaria ja sanomme seuraavamme sisäistä mestaria. tiukan paikan tullen kuitenkin toimimme niin kuin egomme ehdottaa. Valaistuneessa mestarissa on se ainutlaatuinen ominaisuus, että hän on sekä ulkopuolellamme että sisäpuolellamme ja hän johdattaa kulkuamme esimerkin voimalla, säteillen korkeinta…
Kun meillä on vaikeuksia hyväksyä ulkopuolista mestaria, sanomme usein että seuraamme sisäistä mestariamme, mutta tällöin kyse on yleensä kameligurusta, joka nyökyttää kaikille egomme itsekkäille haluille, jonka toiveita ryhdymme nyt täyttämään. Jotta voisimme hyväksyä itsellemme valaistuneen mestarin, meidän tulee nöyrtyä, oivaltaa että emme tiedä, silloin mestari voi avata meidän sydämemme, sillä henkisyydessä ei ole kyse pään…
Taavi Kassila 