Yön pimeydessä me saatamme luulla kiveä karhuksi ja postilaatikkoa asemieheksi emmekä me tiedä mihin suuntaan kulkea, mutta kun aurinko nousee, me näemme kiven kivenä ja karhun karhuna ja osaamme suunnistaa maastossa. Ollessamme tietämättömyyden vallassa, me emme ymmärrä elämän lainalaisuuksia oikein, me unohdamme että vihollinen ei ole ulkopuolellamme vaan sitäpuolellamme ja että se mitä me teemme…