Kun astumme peilin eteen, näemme oman kuvajaisemme ja kun astumme syrjään, kuvajaisemme katoaa, peili jää. Samoin on elämän laita, peili on jumalallinen tietoisuus ja kuvajainen on elämämme, se alkaa ja päättyy, mutta peili, Jumala, on aina. Jos tavoittelemme vain kuvajaisia, unohdamme peilin ja kun kuvat lopulta katoavat, meille ei jää mitään. Siksi istun hiljaa, mitään…